Tiskirättimallisto

Hip, hei, olen blogiurani putkessa, 

kun voin esitellä tiskirättimallistoni.

Meillä oli töissä vihreäntoimiston hengessä kirppari, 

ja ostin kahdella eurolla pussillisen Novitan bambulankaa

(68% bambua, 32% puuvillaa).

Bambu on trendikäs heinäkasvi, 

muidenkin kuin bandojen mielestä?

Se on myös ekologinen, koska kasvaa niin nopeaa.

Tekstiilimateriaalina se on kestävä ja luja. 

Lisäksi se on erittäin imukykyinen ja hengittävä. 

Ylistävät adjektiivit eivät lopu;

löytyy antistaattisuutta, pehmeyttä, miellyttävyyttä, allergisoimattomuutta, 

lisäksi se on biologisesti hajoavaa. 

Testaan tässä nyt ekaa kertaa bambua

ja sitä, tarviiko tiskirätin olla neliö?

 

 

 

Testituloksista tulet ehkä kuulemaan. 

Lähipiirissäni on siistejä tyyppejä.

Meitsi on Spede?

Muitatteko sen Uunon, 

missä Spede keksi sen auton, missä on kaksi etupäätä?

Mä olen nyt keksinyt kaksipäisen kipan.

Idea kehkeytyi Reetan pihakirpparilla. 

Ostin maljakon ja lasisen lautasen, 

liimasin ne yhteen 

(kaksikomponenttiliima)

ja näin meillä on "todella kätevä" tarjoiluastia-maljakko..

Täällä aikaisemmin samalla tekniikalla tekemäni tarjoiluvati.

Juu, ei tällä vielä mitään vuoden innovaattori palkintoa saa,

mutta turhille tavaroille tarvii keksiä uutta käyttöä.

Nokkospesto eli "Urtica dioeca pesto"

Palkkapäivä on taas niin kaukana, 

että meillä on siirrytty näkkileipään ja nokkosiin..

Nokkossesongin ollessa kuumimmillaan pihassamme, 

yritän hyödyntää sitä jotenkin. 

Nokkosen kerrotaan helpottavan joka vaivan; 

niin käärmeen pistoksen kuin allergiseen nuhankin. 

Myös lista nokkosen sisältämistä vitamiineista, 

ja terveysvaikutteista on tolkuttoman pitkä. 

Unohtamatta sitäkään, 

että nokkonen on Suomen vanhin tekstiilikasvi.

Ensimmäisenä nokkostesta tulee kuitenkin mieleen 

sen ikävä polte iholla. 

Siksipä marssin puutarhaan kunnon saappaissa ja hanskoissa.

Poimein kattilallisen pieniä nokkosen lehtiä ja varsia.

Ryöppäsin eli keitin niitä vedessä viitisen minuuttia.

Sen jälkeen survoin nokkoset sauvasekottimella sutuksi,

lisäsin suolaa ja mausteita

(mustapippuria, vähän chiliä ja valkosipulia sekä basilikaa)

blenderissä murskattuja suolapähkinöitä 

(ohje sanoisi paahdettuja pähkinöitä) 

oliiviöljyä

ja parmesaania

(paitsi nyt ei ollut löytynyt kaupasta?)

ja nokkospesto on valmis.

 

Sitä voi käyttää kuten "tavallista" pestoa,

esimerkiksi pastassa, salaatissa, piirakoissa tai näkkärillä..

(tarjoiluehdotus)

Maku on miedompi kuin basilicapestossa.

Pitänee kerätä tuota ihmekasvia vielä kuivumaan, 

kun sen käyttö kuulemma auttaa hiustenkin kasvuun.

(oon ollu parturissa..)

Täältä ja täältä voit lukea lisää nokkosesta.

Tuo tullessas - vie mennessäs!

Sain pitkään haaveilemani kutsun (klik)

tuotullessasviemennessäs-partyihin, 

Kiitos Paula! 

Hän oli kutsunut kokoon kotiinsa tyylikkäitä ystäviään. 

Ideana oli tuoda mukana 

itselle tarpeettomia vaatteita / asusteita.

 (Huom. laukuissa näitä tuomisia)

Kaikki esittelivät "eiliset" aarteensa.

Esittelyjen jälkeen alkoi sovittelu 

ja kyynerpäiden teroittelu..

Soivittiin, 

että mikäli useampi henkilö on kiinnostunut samoista tuotteista, niin yleisö päättää, 

kenen näköinen tuote on eniten.

Lauantai-illan huumaan sisältyi myös 

pölyttyneiden viinipullojen kierrättäminen, 

mutta siitä huolimatta ei saatu vaatteita revityksi toisiltamme.

Voi että että oli mukava ilta!

Sain nähdä, 

miten itselleni sopimattomat vaatteet pukivat jotain toista, 

ja garderobini uudistui mukavasti.

Osa meistä lähti jatkoillekin uusissa asuissa.

Paulan kodista on vielä kerrottava sen verran, 

että siellä on hirveen siistiä!

Mulla ei tule siellä tunne, että mua tuijotetaan,

vaan, että meillä pitäisi siivota..  

Ja sen lisäksi, meillä kaikilla oli hirveen mukavaa!

Tämmösii partyi kantsii järkätä!

Kenkälakko

Ostin kengät.

Sen jälkeen päätin olla

kenkäostolakossa seuraavat kolme vuotta.

Joteski ne oli niin tyyriit.

Vaikkakin mageet.

No nyt on kulunut kolme vuotta. 

No ok, melkein.

Siis reilu kaksi ja puoli vuotta 

ja mua ei oo näkyny kenkäostoksilla!

Kukaan ei meinaa uskoa,

ellei ole nyt nähnyt mua rikkinäisissä kengissä.

Todellisen tarpeen vuoksi 

Helsingin reissulla piti päästä kenkäkauppaan.

Mua kyllä vietiin Minna Parikalle ja Kenkäfriikkiin,

mutta tällä erää "sijoitin" huokeisimpiin tossuihin.

Sain myyjältä vinkin ostaa myös irtopohjalliset.

Joten voin rauhassa pukea paljaat jalat kenkiin.

Pohjallisissa on aktiivihiiltä, ja ne voi pestä,

joten ne lisää kenkien käyttöikää.

Nämät eläimennahkakenkätossut ei ole kyllä mun kuosi,

mutta Pirita ja myyjätär olivat sitä mieltä, 

että välillä voi räväyttääkin.

Nyt oon jostain syystä pussilakanaostolakossa.

Helsingin herkkuja

Pidän kovasti Helsingistä. 

Asuin seuduilla vuodet 2000-2007. 

Olen maalainen, mutta innoissani aina kun pääsen käymään 

Isolla Kirkolla. 

Alkuviikosta olin työmatkalla ja listani siitä, 

mitä ja ketä pitää nähdä, missä käydä ja mitä syödä,

oli todella piiiitkä. 

Paljon jäi ensi kertaan, mutta mukava,  

joskin työntäyteinen reissu silti oli.

Muutamaa ystävää tapasin herkuttelun merkeissä.

Eikö ole muuten herkullinen tyyny?

Listalla, missä kahviloissa haluaisin käydä, oli

Kalevankadun Gran Delicato, 

Koffin puiston (Bulevardin) Fanny goes America ja 

Cafe Engel senaatintorilla. 

Niin ja torin kahvilat, Espan kahvila ja Kappeli.

Pääsin kuitenkin tutustumaan mulle uuteen tuttavuuteen 

Cafe Köketiin

Tää kuva on Kluuvista, vessasta. 

Siellä oli kans paljon kaikkee.

Ruokapaikka toivelistallani oli 

Tori, Tapasta tai joku eksoottinen,

mutta Iguaanaan me sitten päädyttiinkin.

Ja pakko oli ottaa mansikkamargarita, niinku joskus eilenkin..

Kauppalista eli lista kaupoista, joissa pitäisi käydä oli myös pitkä, joskin päivittämättä.

Mutta en sitten oikein ehtinyt kauppoihin, 

kun oli niin paljon muuta.

Täytyykin alkaa suunnitella uutta reissua. 

Ja uusia listoja.

Kino Engelin kesäilla ulkoilmaleffaan täytyisi ainakin päästä.

Ja Suomen Linnaan.

Ja Kiasmaan.

Ja. Ja. Ja.

Ja aika monta Helsingin kaveria on ikävä.

Näyttely maalaisidyllissä

Olin alkuviikon Helsingissä, ja siellähän nähtävää riittää.

Aikatauluni oli työntäyteinen, ja paljon jäi näkemättä.

Mutta onhan sitä nähtävää täällä maallakin.

Voiko idyllisempää galleriaa ollakaan?

Pyöräilimme Iivon kanssa 

Lundströmin Navetalle 3H + 3K näyttelyyn.

Ja sain luvan ikuistaa muutaman teoksen. 

 

05.05.2013 - 19.05.2013

Luvia | Lundströmin navetta

Esillä grafiikkaa, maalauksia, keramiikkaa, betonivaluja ja piirroksia. Anni Hautala Vantaa, Juho ja Varpu Hautala Jyväskylä, Aleksi Korpela Turku, Kaisu ja Simo Korpela Luvia.

Aloin jo suunnitella 

meidän kolmen hengen perheen 

näyttelyä tuonne omaan pikku navettaamme..

No sitä pitänee odotella, ehkä pidempäänkin.

 

Kontista koottua: Muistitaulu

Tämäkin "teos" liittyy Punaisen Ristin viikkoon 

ja Luvian osaston jäsenviestiin, 

johon tein Kontista Koottua -palstan.

Ostin Kontista muutamia tauluja, 

joissa katsoin ainoastaan kehyksiä.

Ei niin kauniita -tauluja kehyksineen 

myydään muuten huokeaan hintaan.

Mitään Sjerfbeckejä ei näin kannata tuhota!

Maalasin kuvan peittoon magneettimaalilla.

Tarvii 3-4 kerrosta, jotta magneetti ominaisuus toimii.

Tulos lienee parempi, jos maalattava pinta olisi silo/hiottu.

Yllä Millan tekemä huovutettu sydän-magneetti.

Keräilin joskus "hassuja" magneetteja.

Tuotiin myös reissuilta tuliaisiksi.

Tässä tuk-tuk Thaimaasta.

Ideana oli pitää jääkaapin ovi siistinä..

Harmi vain, että muistitaulusta huolimatta 
unohtelen yhtä ja toista.

On turha palovaroitin..

Kun Pauli pölli patterin.. (lainattu Sannaa ja lapsia)
Punaisen Ristin 150-vuotis juhlapäivän kunniaksi 
päivitetty kotia turvalliseksi.

Meillä oli töissä vähän aikaa sitten turvallisuuskoulutus. 
Ja mä jotenkin heräisin siellä. 
Entisenä EnsiApu-ryhmäläisenä otin koulutuksen kauheen vakavasti.
(Asiat kun on muuttuneet, kun on lapsi, josta vastuussa)

Menin koulutuksesta suoraan 
PR piiritoimistolle ostamaan palovarottimia. 
Ja kotona olen sen jälkeen vouhottanut mm. sitä, 
miten me päästään yläkerrasta alas, jos rupee lyömään lieskaa.

Koulutuksessa kerrottiin, että 
yleisin palojen syttymissyy on huolimattomuus. 

Useimmat kuolemaan johtaneet palot alkavat yöllä.

Vaarallisinta on savu, 
joka täyttää huoneiston parissa kolmessa minuutissa.

Tulipalon uhrit kuolevat yleensä 
häkään ja myrkyllisiin savukaasuihin 

- eivät liekkeihin ja kuumuuteen.

Siellä korostettiin myös, 
että on helpompi estää tulipalo ennalta kuin sammuttaa se.  

  Osana ennakointia,  
reenailtiin myös tulipalon sammuttamista. 
Jonkinlaiset alkusammutusvälineet täytyisi kaikilta löytyä kotoa.

Ostin sitten myös tommosen sammutuspeiton.

Sammutuspeite kehystetty eilisiin kehyksiin tohon eteisaulaan.
Täytyy vielä miettiä, onko se paras paikka, 
vaikka onkin keskellä taloa.

Huomaa kuvasta naamioitu kellarinovi.

Koulutuksen tärpit:
Muista 112 
ja kerro osoite selkeästi, se nopeuttaa avun tuloa.

Poistu palavasta rakennuksesta, mutta älä mene savuun! 
Savukaasut tappavat – poistu ryömimällä! 
Älä avaa kuumaa ovea!

Lisää aiheesta

Miten teillä turva-asiat kunnossa?